FI | EN

Likainen tie puhtaaseen energiaan – löytyykö ratkaisu kiertotaloudesta?

13.10.2021

Viime viikolla A-studiossa keskusteltiin aurinko- ja tuulivoiman rakentamisen aiheuttamista päästöistä ja ympäristötuhoista. Ratkaisuksi ehdotettiin kiertotaloutta; voimalat tulisi rakentaa helposti kierrätettäviksi. Kiertotalous voitaisiin kuitenkin aloittaa jo tänään hyödyntämällä sekundäärisiä raaka-aineita.

Likainen tie uusiutuvaan energiaan - tuulivoimaloita pellolla

A-studiossa todettiin, että maailma on energiamurroksessa. Uusiutuvaa energiaa, kuten tuulivoimaa ja aurinkopaneeleita tullaan lähivuosina tarvitsemaan valtavia määriä. On arvioitu, että Euroopan tuulivoimarakentamisen pitäisi kaksinkertaistua viime vuoteen verrattuna, jos halutaan päästä EU:n 2030 tavoitteisiin. Tämä tarkoittaa kymmenien tuhansien uusien tuulivoimaloiden rakentamista Euroopassa. Myös aurinkopaneeleita halutaan rakentaa lisää.

Maailmanlaajuiseksi ongelmaksi saattaakin muodostua tuulivoimaloihin, aurinkopaneeleihin ja sähköautojen akkuihin tarvittavien kriittisten materiaalien saatavuus. Mistä tarvittavat mineraalit ja metallit sitten saadaan? Kaivoksista. Ja kun metalleja kaivetaan maasta ja prosessoidaan, ympäristö kärsii.

Voisimmeko kierrättää jo olemassa olevia raaka-aineita uusiutuvan energian tarpeisiin?

On selvää, että vihreä siirtymä tulee vaatimaan valtavasti luonnonvaroja. A-studion vieraan, Sitran johtaja Mari Pantsarin mukaan ratkaisu voisi löytyä kiertotaloudesta:

”Paneelit, tuulivoima, teknologia ja akut pitää suunnitella niin, että materiaalit säilyvät kierrossa. Se on ainoa vaihtoehto pitää maapallo elinkelpoisena.”

Näin tulee toki menetellä. Ongelmana kuitenkin on tuuli- ja aurinkovoimaloiden useamman vuosikymmenen elinkaari ennen kuin osat päätyvät kiertoon. Kierrätyksen suunnittelu pitää toki jo aloittaa, mutta päästötavoitteisiin pääsemiseksi tarvitaan ratkaisuja, jotka auttavat jo tänään.  

”Suomessahan on erinomaisia kiertotaloustavoitteita, primääriraaka-aineiden kulutus Suomessa vuonna 2035 ei saa olla suurempi kuin vuonna 2015. Meidän pitää parantaa materiaalien tuottavuutta ja siirtyä kohti kiertotaloutta, jossa hyödynnetään materiaaleja, jotka ovat jo yhteiskunnassa, ettei sitten tarvittaisi näitä uusia metalleja ja mineraaleja niin paljon tulevaisuudessa”, Pantsar kertoo.

Käytännössä tämä tarkoittaa, että meidän on pakko hyödyntää yhä enemmän sekundäärisiä raaka-aineita.

Mistä sekundääriset raaka-aineet sitten löytyvät?

Suuria määriä sekundäärisiä raaka-aineitä on jo saatavilla. Niitä löytyy esimerkiksi teollisuuden ja prosessien sivuvirroista, jätevirroista sekä elektroniikkaromusta.

Tällä hetkellä valitettavan suuri määrä arvokkaita alkuaineita jää hyödyntämättä ja päätyy jätteeksi. Esimerkiksi elektroniikkaromusta löytyy kuparin ja kullan lisäksi runsaasti harvinaisia maametalleja. On arvioitu, että tonnissa matkapuhelimia on jopa sata kertaa enemmän kultaa kuin tonnissa kultamalmia.

Raaka-aineiden irrottaminen jätemateriaaleista on vähintäänkin haastavaa, joten helpointa olisi siepata materiaalit suoraan prosessi- tai sivuvirroista. Virroissa liikkuu liuenneita erittäin suuria määriä metalleja ja muita raaka-aineita, jotka nykyisin päätyisivät jätteeksi.

Weeefinerin teknologia on kehitetty juuri selektiiviseen materiaalien talteenottoon. Tavoitteenamme on, että merkityksettömiltäkin vaikuttavat raaka-aineet saataisiin hyötykäyttöön, kuten uusiutuvan energianteknologian rakennusmateriaaleiksi. Talteenottoteknologia ja raaka-ainelähteet ovat siis jo olemassa, joten meidän ei tarvitse odottaa vuosikymmeniä kriittisten materiaalien kiertotalouden käynnistymistä, vaan voimme aloittaa raaka-aineiden kestävän käytön jo tänään.

 

A-studion Likainen tie puhtaaseen energiaan -jakson löydät Yle Areenasta.