17.10.2022
Miten kiertotalous tuodaan käytännön tasolle ja kuinka metallien talteenotosta tehdään menestyksekästä liiketoimintaa? Näitä asioita pohdittiin Jyväskylän yliopiston järjestämässä tiedeillassa.
Metalleja hyödynnetään kaikkialla ympärillämme. Esimerkiksi kriittisiä, luonnosta ehtyviä maametalleja käytetään niin sähköautoissa, tuulivoimaloissa, valoissa kuin elektronisissa laitteissakin. Raaka-aineiden kysynnän kasvaessa myös tarve metalleille ja niiden tehokkaammalle käytölle kasvaa.
Kaikille avoimessa, Jyväskylän yliopiston järjestämässä Tiedeillassa keskusteltiin, millaisia kemian alan teknologisia innovaatioita on kehitetty metallien talteenottoon ja miten kiertotalous on onnistuttu viemään käytännön tasolle.
Asiantuntijoina toimi analyyttisen kemian ja kiertotalouden professori Ari Väisänen, projektitutkija Milla Sarja Jyväskylän yliopiston kauppakorkeakoulusta sekä Weeefinerin teknologiajohtaja Elmeri Lahtinen.
”Ympäröivässä yhteiskunnassa on tänä päivänä valtavan paljon sellaisia toimintoja, joita ei pystyttäisi toteuttamaan ilman kriittisiä raaka-aineita ja tiettyjä metalleja”, Professori Ari Väisänen kertoo.
"Esimerkiksi tietokoneen piirikortti komponentteineen sisältää kultaa, palladiumia ja kuparia, kun taas yhden tuulivoimalan kestomagneetissa voi olla jopa yli tuhat kiloa harvinaisia maametalleja."
Kriittiset raaka-aineet ja harvinaiset maametallit eivät oikeastaan ole harvinaisia, mutta niiden tuotanto on keskittynyt pienelle alueelle, mikä voi aiheuttaa haasteita nyt ja tulevaisuudessa.
”Esimerkiksi Venäjä tuottaa 40 prosenttia maailman palladiumista, mikä vaikeuttaa nykyistä saatavuutta”, Väisänen sanoo. "Ja harvinaisten maametallien osalta Kiina hoitaa jopa 95 prosenttia kaikesta kaupasta."
Kierrätyskelpoisia metalleja on kaikkialla ympärillämme. Suurten kiinteiden jakeiden, kuten autojen, kohdalla kierrätys on jo suhteellisen edistynyttä. Euroopan Unionissa jopa 87 prosenttia auton materiaaleista päätyy kiertoon.
Maailmassa on kuitenkin valtavasti erilaisia jätevirtoja, joiden metalleja ei oteta vielä tehokkaasti talteen. Esimerkiksi professori Ari Väisäsen ryhmä on kehittänyt Jyväskylän yliopiston kemian laitokselle hydrometallurgisen laitteiston, jonka avulla voidaan talteenottaa metalleja elektroniikkajätteestä. Weeefiner puolestaan tarjoaa teollisille toimijoille ratkaisuja liuenneiden metallien talteenottoon erilaisista vesiprosesseista.
”Metallit ovat usein sekaisin teollisissa vesivirroissa ja vaikka vedenkäsittelyyn on olemassa perinteisiä teknologioita, niitä ei ole usein suunniteltu poistamaan kriittisiä arvometalleja, vaan enemmänkin puhdistamaan vettä”, Elmeri Lahtinen, Weeefinerin teknologiajohtaja kertoo.
”Me halusimme muuttaa tätä ja loimme teknologian, jolla voidaan selektiivisesti talteen ottaa näitä metalleja ja sitä kautta tukea kiertotaloutta sekä tuoda metalleja kiertoon.”
Weeefinerin 4D Sieppari -teknologian avulla voidaan talteen ottaa liuenneita metalleja suoraan teollisista vesiprosesseista. Talteenoton avulla voidaan vähentää jätemääriä, pienentää ympäristön kuormitusta, lisätä prosessien tehokkuutta ja tuottaa sekundäärisiä raaka-aineita. Usein talteenotettu metallikonsentraatti voidaan hyödyntää joko sellaisenaan oman prosessin eri kohdassa tai myydä eteenpäin.
Kiertotalouden yksi merkittävimmistä kysymyksistä on, kuinka siitä tehdään taloudellisesti kannattavaa ja yrityksiä kiinnostavaa. Jotta kiinnostus kiertotaloutta kohtaan lisääntyisi, ratkaisuja, joilla pystytään tavoittelemaan entistä kustannus- ja materiaalitehokkaampia ratkaisuja.
Projektitutkija Milla Sarja tutkii yritysten ympäristöjohtamista Jyväskylän yliopiston kauppakorkeakoulussa. Väitöskirjassaan hän tutki yritysten haasteita ja ajureita kiertotalouden mukaiseen liiketoimintaan siirtymiseen.
”Yrityksiä kiinnostaa kiertotalouteen mukaan lähtemisessä se, että siinä on bisnesmahdollisuuksia, mahdollisuus säästää rahaa sekä mahdollisuus kasvattaa vastuullisuutta yrityksessä”, Milla Sarja kertoo.
Painetta kiertotaloussiirtymään tulee sekä kuluttajilta että yrityksiltä itseltään. Moni yritys on osoittanut selkeää kiinnostusta, mikä näkyy esimerkiksi erilaisiin tutkimushankkeisiin osallistumisena. Käytännön tasolle vieminen vaatii kuitenkin taloudellisten ajurien puntarointia sekä selkeitä poliittisia linjoja.
"Euroopan Unionin juuri julkaiseman Critical Raw Material Actin mukaan teollisuuden käytössä olevsta kriittisistä raaka-aineista 20 prosenttia pitäisi olla kierrätettyjä materiaaleja jo lähitulevaisuudessa. Eli tulee porkkanaa tukemaan teollisuutta, jotta saadaan kierrätettyä materiaaleja", Ari Väisänen kertoo.
Kiertotalous ei yksinään kykene vastamaan kasvavaan raaka-ainetarpeeseen. Vihreän siirtymän ja sähköistymisen myötä kulutusmäärät kasvavat koko ajan ja sitä myötä myös kaivostoimintaa ja neitseellisten raaka-aineien tuotantoa tullaan tarvitsemaan myös tulevaisuudessa.
”Mutta kun saadaan kierrätystä lisättyä, se helpottaa, jolloin kaivostoimintaa ei tarvitse lisätä niin paljoa", Ari Väisänen kommentoi.
Weeefinerin visiona on, että tulevaisuudessa erilaiset jäte- ja sivuvirrat nähdään tärkeänä raaka-aine lähteenä.
"Viiden vuoden sisällä haluamme nähdä, että olemme onnistuneet tuomaan konkretiaa kiertotalouteen ja kykenemme yhdistelemään erilaisia materiaalivirtoja entistä tehokkaammin", Elmeri Lahtinen toteaa.
Lisää aiheesta mediassa: Vihreä siirtymä vaatii metalleja ja mineraaleja ehkä enemmän kuin maapallolla on meille antaa – metallinsieppari poimii hiputkin jätevesistä | Yle
